issg: n tietokanta: Ecology of Myrmica rubra
- Myrmica rubra, tunnetaan yleisesti nimellä European fire ant, on aggressiivinen muurahaislaji, joka on kulkeutunut kotoperäisestä Euraasiasta itäiseen Pohjois-Amerikkaan, jossa se näyttää kykenevän saavuttamaan suuria tiheyksiä. Sillä on kivulias pisto, ja se vaikuttaa myös kotoperäisiin muurahaisiin ja muihin selkärangattomiin sekä matelijoihin.
- kuvaus
Koko: monomorfinen. Työntekijöiden kokonaispituus noin 4-5, 5 mm. Väri: vartalon väri keltaisesta kellertävän ruskeaan ja peltotyöntekijät ovat selvästi kellertäviä (Japani) tai punaruskeita (Pohjois-Amerikka). Pintaveistos: pää ja mesosoma ovat vahvasti veistoksellisia, kaaseri on sileä ja kiiltävä; reunuksettomat rugae esiintyy mesonotumin posterodorsaalisella osalla. Yleinen kuvaus suvun: kehon kynsinauhoja paksu ja panssaroitu ulkonäkö; yleensä kynsinauhoja voimakkaasti veistetty. Psammofori puuttuu. Klypeus, jonka pitkittäiset rugulat ovat katkenneet klypeuksen takareunuksesta ja joka ei ole yhtäjaksoinen pään leveiden ruguloiden kanssa. Antenni 12 – segmentoitu; scape usein kaareva tai taivutettu pohja; funniculus laajentunut apically muodostaen epäselvä 3-tai 4-segmentin klubi. Promesonotal ommel puuttuu. Metanotaalinen vaikutelma heikko erillisiä. Propodeum piikeillä. Petiole, jossa on lyhyt anteriorinen kanta ja anteroventraalinen hammas tai prosessi. Sääriluu kannukset Keski-ja takajalat hienoksi pektinate. (Landcare Research, 2006).
Katso lisää kuvia AntWeb: Myrmica rubrasta ja apua tunnistamiseen. AntWeb-kuvien vertailutyökalun avulla voit vertailla kuvia muurahaisista alaheimon, suvun, lajin tai näytteen tasolla. Voit myös määrittää, minkä tyyppisiä kuvia haluat vertailla: Pää, profiili, selkä tai etiketti.
Uudessa-Englannissa on useita Myrmican kotoperäisiä lajeja, ja niiden erottaminen M. rubrasta voi olla vaikeaa (Landcare Research, 2006).
- esiintyy:
ruderal/disturbed, kaupunkialueilla
- elinympäristön kuvaus
Suomessa sitä tavataan usein puutarhoissa ja viljelyniityillä ja se voi olla erittäin runsas. Se on harvinainen suurempien metsien sisällä (Saaristo, 1995; from Landcare Research, 2006). Vastaavasti Yhdysvalloissa levinneisyysalueellaan muurahainen suosii häiriintyneitä avoimia ruohikkoalueita, metsänreunoja ja asuinalueita. Japanissa laji on harvinainen ja pesii alankoalueiden ruohomaiden maaperässä (Landcare Research 2006).
- yleiset vaikutukset
Yhteenveto invasiivisten muurahaisten yleisistä vaikutuksista, kuten niiden vaikutuksesta mutualistisiin suhteisiin, niiden aiheuttamasta kilpailupaineesta kotoperäisille muurahaisille ja niiden vaikutuksesta haavoittuviin ekosysteemeihin, lue tämä asiakirja: invasiiviset muurahaiset vaikutukset
Myrmica rubra on aggressiivinen muurahaislaji, jolla on kivulias pisto. Siitä on tullut merkittävä tuholainen monissa osissa sen levinneisyysaluetta Mainessa, Yhdysvalloissa. Pesätiheydet voivat olla 4 / m2, ja niillä on vaikutuksia ihmisiin, lemmikkieläimiin, kotoperäisiin muurahaisiin, muihin selkärangattomiin ja matelijoihin (Landcare Research, 2006; Gammans et al. 2006). M. rubra näyttää perustaa suuria pesäkkeitä sen käyttöön alue, häiriintynyt ja luonnon alueilla noin asuntoja ja liikerakennuksia. Se puolustaa aggressiivisesti reviiriään sekä dominoi kotoperäisiä lajeja. (USDA-APHIS, 2003).
- käyttää
erittäin uhanalaisen Maculinea-suvun perhosia ovat Myrmikkämuurahaisten loiset. Tuore tutkimus Anton et al (2008) osoittaa, että Maculinea nausithous on rajoitettu tiheys isäntämuurahainen, M. rubra. He ehdottavat, että elinympäristön hoito lisätä tiheyksiä tämän uhanalaisen perhonen olisi keskityttävä optimointi elinympäristöjä, jotka mahdollistavat korkean tiheydet M. rubra.
- toteaa
pistävän: M. rubra pesii joskus nurmikoilla ja puutarhoissa ja pistää helposti ihmisiä, lemmikkejä ja karjaa. Schmidt (katso Landcare Research, 2006) vertaili Pogonomyrmexin ja M. rubran pistoja. M. rubra pistot tuottavat mini-versioita reaktioita Pogonomyrmex, joka tyypillisesti sattuu 4-8 tuntia, tuottaa syvä kipu, joka tuntuu ”repiminen lihaksia tai jänteitä”, ja tulee aaltoja. Myrkky aiheuttaa myös paikallista hikoilua pistoskohdassa, karvojen pystytystä pistoskohdan ympärillä sekä kipua tai arkuutta kainalon tai nivusten imusolmukkeissa. Pogonomyrmex-myrkky on tappavin tunnettu niveljalkaisten myrkky, jonka LD50 hiirillä on noin 190 mikrogrammaa/kg. M. rubra Venomin kuolleisuutta ei tunneta, mutta se on todennäköisesti myös korkea (Landcare Research, 2006).
kevyttä hiilidioksidiannosta voidaan käyttää muurahaisten turvallisena anestesiamenetelmänä laboratoriotutkimuksissa (Wardlaw, 1995). Katso myös Weir, 1957.
- Geographical range
Native range: alue, joka ulottuu Yhdistyneestä kuningaskunnasta Keski-Aasiaan ja Skandinaviasta Mustallemerelle. Vaikka Venäjällä ja Kiinassa (katso levinneisyyskartta) havaittiin vain vähän havaintoja, se on todennäköisesti levinnyt laajalle lauhkeilla alueilla (Landcare Research, 2006).
Known introduced range: North-east United States and Quebec, Canada (Creighton 1950; in Landcare Research, 2006).
- Introduction pathways to new locations
Horticulture: Myrmica rubra can be disperged via the movement of infested potted plants, multaa and fill (Landcare Research, 2006).
Local dispersal methods
Horticulture (local): Myrmica rubra can be disperged via the movement of infested potted plants, multaa and fill (Landcare Research, 2006).
- Management information
Preventative measures: the Pacific Ant Prevention Programme on Tyynenmeren Kasvinsuojelujärjestön ja kasvinsuojelun alueellisen teknisen kokouksen valmistelema ehdotus. Suunnitelman tarkoituksena on estää punatulimuurahaisen ja muiden tulimuurahaisten asettuminen Tyynenmeren maihin tai leviäminen niiden välillä.
kemikaali: Myrmica rubra-bakteeria voidaan hillitä jäljittämällä kerääjät takaisin pesään ja eliminoimalla yhdyskunta suoralla käsittelyllä. Tämän sokeria rakastavan muurahaisen kerääjät löytävät nopeasti ja värväävät pulloihin, jotka on syötetty pienillä kirurgisilla harsoilla, jotka on kastettu 30-50% sakkaroosiliuokseen. Alustavat kokeet, joissa käytetään pieniä boorihappopitoisuuksia (1% tai vähemmän) sakkaroosisyöteissä, ovat lupaavia lajien torjunnan kannalta, ja kerääjät poimivat helposti sekä Metopreenin että Amdro® – syötinvalmisteita, joten Solenopsis Invictan strategiat voivat olla tehokkaita tätä lajia vastaan (KS.Landcare Research, 2006). Tutkimus on osoittanut, että feromonien käyttö voi auttaa houkuttelemaan M. rubran syöttiasemille ( Gammans et al. 2006).
Stanley, 2004, sisältää kattavaa tietoa muurahaisten torjuntaan ja hävittämiseen käytettävissä olevista syöttivalikoimista. Groden ja Stack, 2003 antaa tietoa toimitusjohtaja M. rubra Mainessa, samoin kuin USEPA, 2003.
- ravinto
Myrmica rubra ovat generalistisia raadonsyöjiä ja saalistajia. Työläiset syövät myös Homopteran mesikastetta ja kasvien eritteitä sekä hoitavat kirvoja. Työntekijät ruokailevat kellon ympäri kesäkuun alusta syyskuuhun Mount Desert Islandilla Mainessa. Koko syksyn (syyskuusta marraskuun alkuun) lämpötilan ja ravinnon välillä oli merkittävä sigmoidinen suhde. Ravinnon etsintäaktiivisuus kasvoi lämpötilan ollessa noin 6°C: sta 13-14°C: seen. Näiden lämpötilojen yläpuolella ravinnon kerääminen ei näyttänyt lisääntyvän ilman lämpötilan mukaan (Landcare Research, 2006).
- Elinkaarivaiheet
Myrmica rubra on ”yleensä monikulmainen noin 1000 työläisen voimin, mutta voi kehittyä suuria, jopa 2 m2: n kokoisia, 100: sta kuningattaresta ja yli 10 000 työläisestä koostuvia polydomisia yhdyskuntia (Saaristo, 1995). Toisiinsa liittymättömiä kuningattaria on löydetty avoliitossa (Pearson, 1983). M. rubra pesien tiheydet voivat olla jopa 4 per m2, yli 5200 työntekijää ja 39 kuningatarta per pesä (Drummond ja Garnas www57). Mainen keinotekoiset pesimäsubstraatit olivat helposti käytössä ja ne toistuvasti tyhjenivät ja uudelleenkolonisoitiin, mikä viittaa siihen, että yhdyskuntien liikkuminen on suurta tai että M. rubran suuret monidomiset yhdyskunnat pystyvät siirtämään pesiä vastauksena muuttuviin optimaalisiin olosuhteisiin poikastuotannolle lyhyellä ajallisella asteikolla (Garnas et al. www57). Puolassa paritteluparvia oli elokuusta lokakuun puoliväliin (Woyciechowski, 1992)” (landcare Research, 2006).
tutkimukset M. rubran populaatioista Mount Desert Islandilla (Maine, Yhdysvallat) ovat ehdottaneet lähestymistapaa superkolonialismiin ( Bell et al. 2002).