Talousromahdus: Troijan kukistumisen todellinen sanoma
Troijan kaupungin tuho ja potkut kostavan kreikkalaisarmeijan käsissä on asia, josta on kerrottu noin 3 000 vuotta, mutta joka sisältää vihjeitä paljon laajemmasta maailmanlaajuisesta romahduksesta – Oman 2000-luvun opetuksineen.
vuonna 1300 eaa, pronssikauden huipulla, Egyptin suurvallat, Keski-Turkin heettiläiset, kreikkalaiset, babylonialaiset ja Lähi-idän kaupunkivaltiot olisivat tuntuneet turvatuilta jokaiselle Välimeren ympäri purjehtivalle kauppiaalle.
muurein ympäröity Troijan kaupunki Turkin luoteisrannikolla Dardanellien suulla.
laivat olivat joutui usein odottamaan satamissaan sopivia tuulia purjehtiakseen Marmaranmerelle ja Mustallemerelle, joten sillä oli ihanteelliset edellytykset rikastua verottamalla tätä kauppaa.
kuitenkin vain hieman yli 100 vuotta myöhemmin, noin vuoteen 1170 EKR mennessä, lähes kaikki nämä sivilisaatiot olivat luhistuneet. Sitä seuranneella pimeällä ajalla jopa kirjoitustaito katosi.
kreikkalaisessa mytologiassa tarina Troijan kukistumisesta on kapseloitu kahteen eepokseen – Iliaan ja Odysseian-jotka on perinteisesti liitetty runoilija Homerokseen, ja kirjoitettu noin 400 vuotta myöhemmin.
”hän ei kirjoittanut historiaa, mutta on ilmeistä, että Troija oli tärkeä linnoitettu paikka”, sanoo Kreikan ja Rooman osaston vartija J Lesley Fitton British Museumista.
Yhteenliittynyt maailma
Pronssikautta luonnehtivat palatsivaltiot, jotka kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja osittain riippuvaisia toisistaan-millä on yhtäläisyyksiä oman aikamme kanssa sen yhteenliittyneisiin talouksiin ja rahoitusmarkkinoihin, just – in-time-valmistusprosesseihin ja kansainvälisiin toimitusketjuihin.
aikakauden keskeinen hyödyke oli pronssi – jota ilman yksikään maa ei kyennyt varustamaan armeijaa.
kupari tuli Kyprokselta, mutta Tinan oli tultava 4 000 km (2 500 mailia) Afganistanista; kuljetettiin Maitse Syyriaan ja sitten laivoissa pitkin rannikkoa, se oli yhtä elintärkeää kuin öljy on nyt.
Tri Carol Bell University College Londonista sanoo, että riittävän tinan saaminen ”asekelpoisen pronssin” tuottamiseen olisi harjoituttanut hallitsijoiden mieliä ”samalla tavalla kuin bensiinin toimittaminen amerikkalaiselle MAASTURIKULJETTAJALLE kohtuullisin kustannuksin vie Yhdysvaltain presidentin mielen nykyään”.
kaupan haavoittuvuus
2000-luvulla olemme edelleen alttiita maailmankaupan katkoksille.
vuonna 2012 öljyn maailmanmarkkinahinta nousi sen jälkeen, kun Iran uhkasi sulkea Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee noin 20% maailman öljytoimituksista. Iranin mukaan tämä aiheuttaisi shokin markkinoille, joita ”yksikään maa” ei pystyisi hallitsemaan.
viime vuonna Chatham House-ajatushautomon raportti kehotti hallituksia tekemään enemmän suojellakseen keskeisiä ”chokepointeja” kauppareiteillä. Sen mukaan Dardanellit, Turkin salmet, ovat ”erityisen kriittisiä vehnälle, jonka kautta kulkee vuosittain viidennes maailman viennistä”.
”vakava keskeytys yhdessä tai useammassa näistä tukipisteistä voisi mahdollisesti johtaa toimitusvajeisiin ja hintapiikkeihin, millä olisi systeemisiä seurauksia, jotka voisivat ulottua elintarvikemarkkinoiden ulkopuolelle”, se lisäsi.
pronssikaudella ei tarvittu paljoa taloudellisen kaaoksen aiheuttamiseen. Tarvitset vain” muutamia pieniä keskeytyksiä tai ympäristöongelmia”, sanoo Andrew Shapland, British Museumin kreikkalaisen pronssikauden kuraattori.
ilmastonmuutos
silloin kuten nytkin, ilmastonmuutos oli keskeinen tekijä. ”Tiedämme, että se johti nälänhätään”, sanoo Eric Cline arkeologian professori George Washingtonin yliopistosta Washington DC: stä
todellakin, siitepölyanalyysit, meri-ja happi-isotooppitiedot osoittavat ajanjakson kokeneen 300 vuotta kestäneen kuivuuden. Välimeri viileni näihin aikoihin merkittävästi, mikä vähensi sademääriä maa-alueilla.
mutta pronssikauden valtioihin osui sitten useita tapahtumia. Ei vain jatkuvaa kuivuutta ja nälänhätää, vaan myös lukuisia tulivuorenpurkauksia, maanjäristyksiä, levottomuuksia, pakolaisten massamuuttoja, kaupan häiriöitä ja sotia.
”If only one thing happens you can survive. Erona myöhäiseen pronssikauteen on täydellinen myrsky. Yhdellä, kahdella, kolmella tai neljällä tapahtumalla on kerrannaisvaikutuksia – ei voi selvitä, Prof Cline sanoo.
oma maailmamme saattaa olla sitkeämpi, mutta vielä nykyäänkin maanjäristykset voivat aiheuttaa taloudellista kaaosta. Kun Japaniin iski vuoden 2011 Tohokun tai Fukushiman maanjäristys ja tsunami, taloudelliset vaikutukset tuntuivat koko Aasiassa.
Monivaikutukset
1250bc ongelmat kasautuivat. Eräs Heettiläiskuningatar pyysi Egyptiltä apua sanoen:”minulla ei ole viljaa maassani”. Syyrialainen kauppias varoitti, että”meidän talossamme on nälänhätä, jos ette nopeasti saavu tänne, me kaikki kuolemme nälkään”.
helpottaakseen tilannetta egyptiläiset aloittivat ruokakuljetukset naapureihinsa.
Ja vielä pronssikaudella hallitukset olivat innokkaita edistämään kansainvälisiä avustusohjelmiaan. Eräs faarao kerskui, että hän ”vei viljaa laivoihin pitääkseen elossa tämän Hatin (heettiläisten) maan”.
tästä kansainvälisestä yhteistyöstä huolimatta se ei riittänyt.
on epäselvää, kääntyivätkö palatsien ympärillä asuneet hallitsijoitaan vastaan, koska nämä eivät saaneet ruokaa tai olivat menettäneet työpaikkansa. Mutta kun sadot ja taloudet epäonnistuivat, se käynnisti sisällissodat ja pakolaisten massamuuton.
Homer: Truth or fiction?
Homeroksessa on tapaus Troijan prinssi Parisin ja Kreikan kuningatar Helenin välillä, joka käynnistää legendaarisen sodan.
todellisuudessa lähiseudun heettiläisten aikalaiskertomukset vahvistavat, että kreikkalaisilla ”oli useita sotaretkiä Anatolian länsirannikolla”, sanoo Spyros Bakas Koryvantesin Historiantutkimusyhdistyksestä, jossa yksi kreikkalainen hallitsija ”johti 100 sotavaunua ja jalkaväkijoukkoa Heettiläisprinssiä vastaan”.
osapuolet ottivat varmasti yhteen Troijan (joka oli Luwilainen kaupunki, joskus heettiläisten liittolaisena) kanssa. Eräässä vaiheessa Troijan kuninkaallinen perhe syöstiin vallasta, ja on olemassa myös Heettiläiskirje Kreikan kuninkaalle Troijaa koskevasta rauhansopimuksesta.
mikään tästä ei todista Homeroksen tarkkuutta, mutta ”Troija oli selvästi paikka, joka pystyi keräämään suuria rikkauksia, joten se oli aina menossa houkuttelemaan ihmisiä, jotka saattaisivat haluta ryöstää sen”, sanoo J Lesley Fitton.
kaupunkien ryöstäminen
Troija ryöstettiin varmasti vuoden 1200 eKr paikkeilla, vaikka sieltä tai Kreikasta ei ole mitään (kreikkalaisten tietueet ovat vain hallinnollisia luetteloita) valottamassa tapahtunutta. Mutta Syyriassa meillä on laajemman katastrofin uhrien äänet.
nopeasti etenevien tapahtumien vääräjalkainen Ugaritin hallitsija pyysi apua sanoen: ”kaikki joukkoni ja sotavaununi ovat Hatin maassa ja kaikki laivani Lukan maassa. Näin maa on hylätty itselleen.”
hänen vetoomuksensa näyttää kaikuneen kuuroille korville; ehkä myös hänen naapurinsa joutuivat koville. Jos apua tuli, se tuli liian myöhään erään tuomitun kaupungin viimeisistä tauluista mukaan.
”viestinviejäsi saapuessa armeijaa nöyryytettiin ja kaupunki ryöstettiin. Meidän ruokamme puimatantereilla poltettiin ja viinitarhatkin hävitettiin.
” kaupunkimme on erotettu. Tietäkää se! Tietäkää se!”
hengissä selvinneet mahdollisesti lopettivat orjiksi myymisen tai liittyivät pakolaisten ja laittomien vapaamatkustajien kasvavaan määrään yhteiskuntien hajotessa.
syyttäen siirtolaisia
egyptiläisillä oli puolestaan yksinkertainen vastaus siihen, mikä sai kaikki pronssikauden valtiot romahtamaan: kaikki oli eri ryhmien syytä Välimeren ympäriltä, ryhmien, joita he kutsuivat ”Merikansoiksi”.
”ulkomaat tekivät saarillaan salaliiton. Maat hävitettiin ja hajotettiin yhteenottoon. Mikään maa ei kestänyt heidän käsivarsiensa edessä”, sanotaan eräässä egyptiläisessä piirtokirjoituksessa.
Egyptillä näyttää olleen aikaa puolustautua ja sen armeija löi merikansat, sanoo Prof Cline, faarao Ramses III: n julistaessa ”kukistin ne, jotka tunkeutuivat heidän mailtaan… ne tehtiin sellaisina, joita ei ole olemassa”.
Andrew Shapland varoittaa, että meidän on oltava varovaisia, miten luemme tällaisia hallituksen lausuntoja: ”Ramses vain ottaa nämä siirtolaiset ja tekee heistä hyökkääjiä.
”Mitä jos hän tekee sitä, mitä kuka tahansa oikeistopoliitikko nykyään tekee-ja löytää ulkopuolisen joukon ihmisiä ja syyttää heitä talousahdingoista?”
Pyrrhoksen voitto
Jos kreikkalaiset todella kukistivat troijalaiset, heidän voittonsa jäi lyhytaikaiseksi. Myös useimmat kreikkalaiset palatsit tuhottiin tai hylättiin pian; myös heettiläiset, Syyrian kaupunkivaltiot, assyrialaiset ja babylonialaiset luhistuivat. Vain Egypti selvisi.
toisin kuin pronssikauden hallitsijat kuka voisi vain rukoilla myrskyjumalaltaan sadetta, jos sadot epäonnistuisivat, olemme paljon tietoisempia maailmanlaajuisista ongelmista ja meillä on paljon enemmän teknisiä resursseja käsitellä niitä, sanoo prof Cline.
mutta Homeros on varoittava esimerkki, hän perustelee.
” jokainen sivilisaatio maailmassa on lopulta romahtanut. Olisi hyvin ylimielistä ajatella, että olemme ainoa sivilisaatio, joka selviää.”
- seuraa Tim Bowleria Twitterissä
Troija: Fall of a City
BBC/Netflixin kahdeksanosainen draama retusoi Homerin tarinan troijalaisten näkökulmasta. ”Kertomamme tarina on eeppinen ja poliittinen, mutta se on myös syvästi inhimillinen ja intiimi”, sanoo kirjailija David Farr.
Troy: Fall of a City alkaa 9.17. helmikuuta BBC One-kanavalla.